Edellinen kirjoitus jai hieman vaillinaiseksi. En koskaan edes paatynyt muiden kanssa lounaalle, koska muut oli kerenneet vaihtaa lounassuunnitelmia ja koska kenellakaan ei ollut mun numeroa, niin en loytanyt muita enaa. Paadyin sitten tekemaan valttamattomia ja vahemman valttamattomia ostoksia. Taalla yllattyy lahes paivittain siita kuinka pitkia valimatkat on. Mua ei kaveleminen sinaansa haittaa, mutta kun kaikki on vahintaan 40 minuutin kavelymatkan paassa, niin siihen kestaa tottua. Pystyn hyvin kayttamaan netti- ja ruokakauppa-reissuihin yhteensa 5 tuntia, koska kavelymatkoihin menee jo yhteensa ainakin 2-2,5 tuntia. Eipahan tarvii miettia, miten viettaa vapaapaivansa..

Kiinnitin eilen kunnolla huomiota kuinka paljon fastfood-paikkoja taalla on joka pirun kulmassa. Paikallisella paakadulla, jossa valtaosa ruokakaupoista yms. on, fastfood-ravintoloita 20 minuutin matkalla varmaan 15. Ei tarvitse miettia, miksi jenkit on niin lihavia. Varsinkin kun vain harva ihminen kavelee tai edes kayttaa julkista liikennetta. Isommissa kaupoissa ylilihaville ihmisille on myos tarjolla golfkarryjen tyypisia kulkuneuvoja, joilla voi huristella ympari kauppaa.

Takaisin viela ensimmaiseen projektiin.. Olin yllattynyt siita kuinka vahan ihmiset loppujen lopuksi projekteissa keskustelee. Musta toissa aika menee nopeemmin eteenpain, jos valilla juttelen muiden kanssa. Ihmisten hiljaisuus on myos yksi asia, jota haluan ns. paeta Suomesta. Ehka tahan vaikutti osittain se, etta meidan ryhmassa oli ainoastaam kaksi poikaa ja ne oli molemmat ranskalaisia eli eivat puhu englantia kovin hyvin. Myoskaan meidan englantilainen valvoja Nick ei ollut kaikkein puheliaimmasta paasta. Toki myos raskas tyo ja jumalaton kuumuus tekee ihmisista osittain hiljaisia.

Loppuvaiheessa projektia alkoi huomata pienen hysterian iskevan muhun ja pariin muuhun. Nickilla oli ehka kaikkien aikojen oudoin musiikkimaku ja mm. tama sai meissa aikaan aikamoisen hysteria-aallon ajomatkojen aikana. KUKAAN ei voi kuunnella niin kummallista musiikkia ja tykata siita. Esimerkkina yhdessa laulussa lauletaan "A flower wants to be a tree. A tree wants to be another kind of tree. A turtle wants to fly sky high jne." Kaktus halus muistaakseni halata muita satuttamatta niita jne..

Projektin toiseksi viimesena paivana olin valmis lahjoittamaan toisen munuaiseni jaatelon takia. Kului ehka kaks minuuttia ja National Park Service-tyypit toi meille yli 4 litraa jatskia.. Mieleton euforia iski, kun olin lapannut jatskia naamaani kaks kulhollista. Ruoka projekteissa on kylla hyvaa - mulla ei ole valittamista, mutta kaikki makee saa sekoomaan. Etenkin kun on useemman paivan juonut hanavetta, joka maistuu ihan uimahallille.. Toinen, joka sai lahes sekoomaan, oli suihku projektin jalkeen. En ole koskaan aiemmin elamassani ollut kaymatta suihkussa 7 paivaan, kun on kaiken lisaksi hikoillut 8 paivaa, joten huomaa kylla kuinka yksinkertaisia asioita arvostaa. Suihkun jalkeen tuntui, etta hiuksia lahti paasta kolmen viikon edesta.

Projektin jalkeisena iltana mentiin loistavaan Sushi-ravintolaan syomaan ja sen jalkeen yli 21-vuotiaat meni baariin (taalla siis alle 21-vuotiaana ei saa juoda alkoholia, joitain aseita tosin saa kantaa 16-vuotiaasta asti ja ostaa 18-vuotiaasta eteenpain..). Paikallisessa baarissa useat juomat maksaa 25 senttia. Tippikulttuurissa tama kaytannossa tarkoittaa dollarin, mutta on silti jarjettoman halpaa. Kaytin koko iltana 7$, josta 2$ meni paasymaksuun. Baarissa tapasin muita projektilaisia ja paatettiin matkustaa Vegasiin viikonlopuksi.

Vegasin matkalla kavi ilmi, etta kaikki ihmiset ei ole niin hiljaisia kuin meidan projektissa. Toki vapaa-aikakaan ei ole yhta uuvuttavaa kuin tyo. Meita lahti reissuun 13 ja matka tuli nain yllattavan halvaksi. Motelli, jossa yovyttiin, maksoi noin 40$/larvi ja autot+bensat yhteensa noin 60$. Vegas oli kylla hieno, mutta paikka, johon ei tarvitse menna uudestaan. 48 tuntia siella oli ihan riittavasti. En juurikaan pelannut, mutta yksi meidan porukasta voitti 400$, toinen tosin havisi 200. Muuten Vegasissa kaikki on kopoitua jostain muualta: New Yorkista, Pariisista, Luxorista jne. Ja valtaosa ihmisista on jumalattoman paissaan. Ehdottomasti yksi matkan kohokohdista oli Bellagio-hotellin Buffet. Ruoka ei ollut kovin halpaa (45$), mutta ehdottomasti parasta ikina!! Tarjolla oli mm. strutsia, erilaisia rapuja, miekkakalaa, meriahventa, sushia ja arviolta yli 20 erilaista jalkiruokaa. Meista jokainen voi kirjaimellisesti pahoin ruuan jalkeen, mutta se oli kylla sen arvoista! Toinen makee juttu oli sisahuvipuisto seka vuoristorata, joka kulkee New York-New York-rakennuksen ympari.

Seuraava projekti alkaa huomenna eli meidan aikaan keskiviikkoaamuna (taalla kello on 10 jaljessa Suomesta). Eka ja vika paiva menee lahinna autossa istumiseen, koska palaan takaisin Zioniin, jonne ajomatka on noin 5-6 tuntia.  Tamakin projekti kestaa 8 paivaa, mutta tyo on ilmeisesti hyvin raskasta aidanrakennusta, jonka paatarkoituksena on pitaa lehmat ja muu karja pois kansallispuistosta. Paivittelen blogiani taas ensi viikolla ja koitan saada kuvia esille jonnekin muualle kuin tanne, koska tahan blogiin niiden lataaminen kestaa tolkuttomasti. Eli ihmiset, jotka ei ole facebookissa, voi katsella kuvia jossain muualla, kunhan loydan sopivan sivun.